Hylkyihin liittyvää hajatietoa
Porkkalanniemen eteläpäässä, Träskön itäpuolella, on isohko rauta-ankkuri, vieressään kerä paksua köyttä.
Porkkalassa, Träskön länsipuolella, on levinneenä tykkejä ja nurin oleva tykkilavetti. Ehkä muutakin samansuuntaista tavaraa.
MAS 2021 leirillä inventoitiin kymmenkunta tykkiä ja yksi lavetteineen. Suurimpien tykkien välille on vedetty yhdysnarut. Merkkilippu asetettu.
Kohteen tarkemmat tiedot löytyvät Museoviraston muinaisjäännösrekisteristä.
Stor Träsköstä pohjoiseen on väylän tuntumassa purjelaivan hylky.
Kohteen varsinaiset tiedot löytyvät Museoviraston muinaisjäännösrekisteristä.
Stor Träskön luoteispuolen matalikoilla on laajalta alueelta löytynyt irto-osia ja esineitä. Paikalla ehkä täysin hajonnut puuhylky.
Kohteen varsinaiset tiedot löytyvät Museoviraston muinaisjäännösrekisteristä.
Stor Träskön itäpuolella on puuhylky lähes tasaisella pohjalla.
Kohteen varsinaiset tiedot löytyvät Museoviraston muinaisjäännösrekisteristä.
Tämä hylky on ollut tyypiltään todennäköisesti kaljuutti. Tammirakenteinen, tasasaumainen, pyöreäperäinen- ja keulainen alus on vajonnut mutaan ruumakansipalkkeja myöten. Toisin sanoen hylky saattaa olla hyvinkin ehjä ja sisältää koskematonta irtaimistoa. Hylystä on paikallistettu mm. vuotovesipumppu, tulisijan jäänteet ja ruumasta runsaasti mutaan hautautuneita eri kokoisia tynnyreitä sekä kolmijalkapadan jalka. Norppa-klubin 70-luvun alussa löytämällä hylyllä on suoritettu vasta koepumppaus, mutta tutkimusta jatkettaneen myöhemmin.
Porkkalan Stor Träskön pohjoisrannassa on hylyn jäänteitä, joitten kerrotaan kuuluneen tykkipurtena tai -jollana ruotsalaisten venäläisiä vastaan asettamaan sulkuosastoon, vaikka kirjalliset lähteet eivät kerro upotuksista. Hylkyä on tutkittu Merimuseon entisen johtajan Risto Halmeen johdolla ja siitä on nostettu mm. kolmijalkapata. Hylyn kahden, eteen ja taakse osoittavan tykin lisäksi vain pohjan lankutusta ja kaaria on hahmotettavissa.
Porkkalassa, Stor Träskön koillisrannassa on n. 4 metrin syvyydessä puuhylky, joka on pääosin levän peitossa. Hylystä tiedetään nostetun virolaista alkuperää oleva öljylamppu sekä laivan ankkuri.
Porkkalan Stor Träskön kaakkoisrantaan kohdistuneessa ilmahyökkäyksessä torpedoitiin kaksi alusta upoksiin. Alukset olivat suomalaiset Vilppula ja Merkurius. Näistä Vilppula on nostettu. Merkurius oli liitetty laivastoon merivartiostolta ja sitä käytettiin rannikon väyläpalveluun, tiedusteluun ja huoltoon. Entisen laiturin edustalla on vartiolaiva Merkuriuksen yksittäistä irtainta laivaesineistöä ja rautaromua.
Heinäkuussa vuonna 1789 suomalaisen amiraali Salomon Mauriz von Rajalinin johtama kolmen kaleerin ja kolmen tykkiveneen laivasto-osasto hyökkäsi venäläistä avomerilaivaston osastoa vastaan Porkkalan edustalla, mutta ylivoiman edessä osasto kärsi suuria tappioita. Venäläiset olivat katkaisseet väylän tältä kohdalta kahdella linjalaivalla, kolmella fregatilla, kolmella prikillä ja joukolla pienempiä aluksia. Vastaansa he saivat Rajalinin komentamat kaksi fregattia, parikymmentä kaleeria ja joukon tykkisluuppeja, jollia ja parkasseja.
Kahakassa lienee uponnut tämä paikalta löytynyt alus. Hylky on jykevä, tammirakenteinen, tasasaumainen sotalaiva. Se on hajallaan laajalla alueella, mutta kaksi suurempaa kokonaisuutta on löydettävissä kivikkoiselta rantatörmältä, toinen 12 metrin syvyydestä, toinen 24-28 metrin syvyydestä. Syvyydestä johtuen suurempaa ja ristikkäin olevaa hylyn osaa on tutkittu vasta alustavasti 1990-luvun alussa.
Hylystä kulkee yhdysnaru Ryssbrantarnan hylylle.