Hylkyihin liittyvää hajatietoa
Kahdeksan sukeltajan ryhmä, johon kuului mm. viistokaikuoperaattori Mikko Simola, ilmoitti kesällä 2015 Ahvenanmaan maakuntahallitukselle löytäneensä vuonna 1925 uponneeen höyrylaiva Kantavan hylyn. Paikka on meriselityksessä mainittu 4 mpk Lågskäristä luoteeseen.
Tukholmasta Pietariin matkanneen Kantavan kohtaloksi koituivat ankara myrsky ja pilssipumpun vika. Vesi pääsi nousemaan keikkuvassa aluksessa ja valtasi konehuoneen. Miehistö päätti jättää laivan. Höyrykattila räjähti pian sen jälkeen upottaen aluksen. Miehistö pelastautui lähellä olleeseen kaljaasiin.
Höyrylotjassa oli lastina 293 tonnia kuparia, jonka seassa voi olla kilokaupalla kultaa. Laivassa oli myös 20 tonnin arvokas kansilasti. Laivan omistaja ei löytöhetkellä ollut selvillä.
Flötjanin majakka oli sammunut syysyön myrskyssä vuonna 1928, ja kuunari Balderin kapteeni luuli Lågskärin majakkaa Flötjaniksi, tuhoisin seurauksin. Hiililastissa Kielistä Mäntyluotoon matkalla ollut Balder ajoi karille keskellä yötä Flötjanin majakan koillispuolella. Alus ajelehti hetkisen ennen uppoamistaan. Balderin yhdeksän hengen miehistöstä neljä hukkui, mukaanlukien kapteeni Gideon Westerlund. Viisi muuta onnistui kamppailemaan pelastusveneessä Eckeröön.
Balderin puinen hylky löydettiin viistokaiulla syksyllä 2001. Sen mastot ja kokkapuu ovat katkenneet, esineistöä on runsaasti jäljellä.
Kaljaasi Olga, kotipaikka Hammarland Bredbolstad. Haaksirikkoutui 5. joulukuuta 1900 Lågskärin majakkasaaren länsipuolella. Kaljaasi oli matkalla Tukholmasta Marsundiin kappaletavaralastissa frebbenbyläisen kauppias Danielssonin laskuun. Takila, irtaimistoa sekä suurin osa lastia pelastettiin. Miehistö pelastui.
Katso myös
Uudessakaupungissa vuonna 1872 valmistunut kolmimastoinen parkki sai kasteessa nimekseen Aalto. Alus valmistettiin rautakaarille, ja se mainittiin erityisen lujaksi alukseksi. Aallossa oli valmistuessaan 45 hevosvoiman apukone, joka myöhemmin kuitenkin poistettiin. Parkkilaiva Aalto oli vetoisuudeltaan 320 nrt, ja pituudeltaan 48 metriä. Myöhemmin alus myytiin ensin Ahvenanmaalle ja sitten Raumalle, jolloin se kastettiin Sverreksi.
Sverre palveli isäntiään vuosikymmenet kunnes lopulta koki haaksirikon Ahvenanmaalla. Sverre oli rautamalmilastissa Itämerellä syysmyrskyssä, matkalla Odensesta Gävleen. Myöhään iltapäivällä 7.11.1941 onnistuttiin huonossa näkyväisyydessä suuntimaan Lågskärin majakka. Keli oli sen verran kova, että kapteeni päätti hakeutua majakkasaaren tyveneen suojaan. Merialueella on runsaati vaarallisia matalia ja niitä väistellen pyrittiin kohti majakkaa. Odottamatta alus sai rajun pohjakosketuksen, jonka seurauksena isomasto kaatui ja alus kaatui kyljelleen. Tilanne oli toivoton; miehistö huusi apua läheisiltä Lågskärin luotseilta. Miehistön onnistui juuri laskea yksi Sverren laivaveneistä kun alus irtosi karilta ja alkoi ajelehtia kovassa tuulessa. Tähän mennessä luotsit olivat ennättäneet haaksirikkoisen luokse ja onnistuivat pelastamaan alukselle jääneet. Pian tämän jälkeen alus murtui keskilaivasta siinä olleen raskaan lastin johdosta ja painui syvyyteen.
Hylky onnistuttiin paikallistamaan vuonna 2002. Se makaa oikein päin kovalla hiekkapohjalla kahtia revenneenä. Sukellussyvyydet hylylle ovat 63-70 metriä ja näkyväisyydet ovat yleensä erinomaiset. Lisäksi hylyllä on runsaasti irtaimistoa jäljellä.
Necati Pehlivan II (ex Sanny) oli rakennettu Englannissa vuonna 1944. Kauppaneuvos Algot Johansson osti aluksen pian Suomeen. Hän käytti 480 dwt:n alusta rannikkotankkerina, mutta päätti luopua aluksesta vuonna 1954, ja myi sen turkkilaiselle varustamolle. Alus nimettiin tässä yhteydessä Necati Pehlivan II:ksi.
Turkkilaiset ottivat ostamansa aluksen haltuunsa Maarianhaminassa ja luotsin kanssa jätettiin aluksen kotisatama viimeisen kerran 26.9.1954. Ennenkuin luotsi poistui aluksesta, antoi hän kurssin ulkomerelle. Jostain selittämättömästä syystä annettua kurssia ei noudatettu, vaan alus ohjattiin suoraan Lågskärin karikkoihin. Pian osuttiin ensimmäiseen kiveen, joka vaurioitti potkuria. Saaren majakanvartijat pystyivät vain avuttomina sivusta seuraamaan turkkilaisen aluksen tuhoa. Alus alkoi vuotaa ja seuraavana päivänä se upposi.
Vaikka alus upposi suhteellisen matalaan, on se säilynyt lähes ehjänä. Necati Pehlivan II makaa hiekkapohjalla vasemmalla kyljellään. Hylky on miltei kiinni näkyvässä pintakivessä. Maston huipun vieressä on ankkuri. Näkyväisyys hylyllä on aina hyvä.