Hylkyihin liittyvää hajatietoa
Ahvenanmaalla, Enklingen länsirannassa, on pienehkö purjealus rantaan hajonneena.
Runko on havupuinen, tasasaumainen ja molemmin puolin karneerattu. Laudoituksessa on käytetty rautaniittejä ja kaarien kiinnityksiä on vahvistettu rautatapein.
Alueella on kolme noin 10 m suuruista rungon osaa ja runsaasti pienempiä kappaleita. Takilan jäänteitä ei ole havaittu.
Kuvien keltaisessa pisteessä olevan irto-osan koordinaatit ovat 60.338188 ja 20.73536. Syvyys 12m.
Noin 300 m Märketin eteläpuolella on puisen purjealuksen hajonnut hylky.
Paikalla on kölillään oleva puualuksen osin hajonnut hylky. Laidat nousevat 3-4 metrin korkeuteen.
Märketsskallen koitui norjalaisen höyrylaiva Lyderhornin kohtaloksi. Alus oli matkalla Rotterdamista Luulajaan painolastissa.
Pelastusyritykset olivat toivottomia ja lopullisesti alus upposi Märketsskallenin kaakkoispuolelle marraskuun myrskyssä samana vuonna.
Hylkyä romutettiin vuonna 1906.
Garminin HomePort-merikortista on bongattu hylkymerkki. Paikalla on matalaa karikkoa. Kohdetta ei ole tarkistettu sukeltamalla.
Snorklaamallakin selviäisi onko pohjassa lankkuja tms., vai onko merikortille vain sattunut kaksi vedenrajakiven merkkiä vieretysten.
Ahvenanmaalla, Kökarin eteläpuolella, on Brunnskärin itäpuolelle upotettu troolari sukelluskohteeksi.
Planet oli vuonna 1898 Saarenmaalla rakennettu kolmimastokuunari. Se joutui saman marraskuisen myrskyn uhriksi kuin uusikaupunkilainen Meteor. Planet oli painolastissa paluupurjehduksella kotisatamaansa Paraisille, jossa se oli tarkoitus vetää talviteloille. Aluksesta ehdittiin pelastaa riki ennen lopullista uppoamista.
Hylky nojaa rantakallioon rannan suuntaisesti. Keulassa on mm. ankkuripeli. Hylky on hyvin säilynyt, mutta sukellusta haittaa usein huono näkyväisyys ja savipohja.
Ahvenanmaalla, Rödhamnin saaristossa, upposi kovassa myrskyssä yöllä 7.12.1961 turkulainen moottorikaljaasi Alice. Se oli lähtenyt Tukholmasta mukanaan kolme miestä.
Hylky löytyi aamulla Lilla Hästskärin pohjoisrannasta mastonhuippu pinnalla. Perä oli 4 m syvyydessä kallio- ja keula 8 m syyvyydessä hiekkapohjalla. Vielä viikkoa myöhemmin uhreja ei oltu löydetty. Hylystä on sittemmin pelastettu moottori ja varusteita.
Signilskärin pohjoislahden edustalla on ison purjelaivan hajalle mennyt hylky. Siinä on omalaatuiset kaaret, ankkuripeli ja ketjua.
Hylky saattaa olla 1900-luvun vaihteessa uponnut lemlandilainen parkki ”Nikolai”. Hylkyä on myös kutsuttu nimellä ”Holländaren”.
Pohjoiseen matkalla ollut höyryalus Brenttor ajoi kivihiililastissa ennestään tuntemattomalle kivelle vuonna 1900. Se upposi kölilleen ja vain mastonhuiput pistivät esiin merestä. Alusta purettiin vuonna 1906.
Uppoamispaikka on Södra Sankanista etelään, 4,3 m matalikon vieressä, länsiviitan pohjoispuolella.
Aluksen keula on melko ehjä, mutta brygan jälkeen hylky on pahoin purettu. Aluksen peräosa, jossa on mm. aluksen loki makaa matalikon kainalossa.
Åbo Underrättelser 7.10.1900:
Englantilainen The Krompson Steam Shipping Company omistama höyryalus Breuctor (1,232 rt.) Sunderlandista, kapteeni Thomas Taylor, matkalla Blythistä Luulajaan lastinaan 2,473 tonnia kivihiiltä, rantautui 1.10.1900 kello 7 aamulla ennen tuntemattomalle 3 syltä syvälle karille lähellä Södra Sankan reimaria Ahvenanmerellä Signilskärin ulkopuolella. Haveristin ja Södra Sankan reimarin välimatka on 1/4-maili, ja reimari on suunnassa NE1/2N. Kaksi venettä Märketin majakalta toi aluksen miehistön yöksi maihin. Jos myrsky nousee on haveristin sijainti vaarallinen. Tukholmalaista pelastusyhtiö Neptunia on tiedotettu onnettomuudesta. Heidän pelastushöyryalus ”Helios” oli 3.10 paikalla, purkamassa Breuctorin hiililastia. Hbl.:n mukaan höyrylaiva on uponnut 5. päivän vastaisena yönä.
Åbo Underrättelser 11.10.1900:
Englantilainen höyryalus ”Brenttor” upposi 8.10. Neptun yhtiön pelastushöyryalus Helios, kapteeni Grönberger, joka viimeviikon lopulla yritti irrottaa Brenttoria, joutui muutamaan kertaan keskeyttämään myrskyn takia, ja joka kerta aluksen paikka huononi, ja aluksi vähäinen vuoto alkoi lopulta kunnolla vuotamaan. Jos pelastustyöt olisi voitu aloittaa 12 tuntia aiemmin vallinneessa rauhallisemmassa kelissä olisi kapteeni Grönbergerin mielestä, höyrylaiva ilman suurempia vaikeuksia voitu pelastaa. Helios sai 6.10 tyhjennettyä suurilla pumpuillaan vettä aluksesta, kunnes luoteistuuli muuttui myrskyksi ja teki kaikki jatkotoimenpiteet mahdottomiksi. Silloin Helios meni Signilskäriin, eikä pystynyt enää tulemaan ulos, ennen kuin oli myöhäistä. Brenttor makaa suorassa kölillään osa mastoista veden yläpuolella. Helios saapui 8:s päivä Maarianhaminaan mukanaan Brenttorin päällikkö kapteeni Taylor, sekä haveristin 19 henkinen miehistö. Haaksirikkoutuneet majoitettiin merimieskotiin ja kylpylähotelliin, kunnes he 9.10 jatkoivat kotimatkaansa ”Bore II”:lla. Tämän suuren höyryaluksen ja sen arvokkaan lastin menetyksen aiheuttanutta karia ei aiemmin tunnettu. Ohjaamalla alus muutama syli sivummalla olisi se ajanut karin ohi.
Åbo Underrättelser 13.11.1906:
Norjalaiset laivan romuttajat pelastaneet lähellä Signilskärin majakkaa uponneesta aluksesta runkorautaa ja muuta metallia vuonna 1906.
Katso myös