Hylkyihin liittyvää hajatietoa
Pako- tai poistoputki.
Purjealuksessa raa’an nokkaan kiinnitetty köysi tai vaijeri jolla raakapuut käännetään.
Purjealuksessa raakapuun kääntäminen ahtimien avulla haluttuun suuntaan. Ahtaa: myös lastata alus.
Aluksen perä, takaosa. Vrt. peräpeili.
Mereen heitetty yleensä iso pussi, joka hidastaa aluksen ajelehtimista.
Kuusi- tai useampimastoisen kuunarin tai kuunarilaivan viides masto keulasta lukien.
Purjealuksen keulaharuksissa olevista kolmiopurjeista uloin.
Väärin tehty merimiessolmu joka luistaa.
Aluksen suojanpuoli, tuulen alapuoli. Vrt. ylähanka eli luuvartti.
Jatketun maston alin osa.
Vastasi purjealuksessa mm. muonavaraston hoidosta.
Rekisteri johon ilmoitettiin kaikki vähintään 19 nettorekisteritonnin kauppamerenkulussa käytetyt alukset.
Vastasi purjehduksen aikana oikean laidan vahdista ja työskentelystä kannella.
Tuulimittari.
Tuuliviiri.
Käännettävä ankkurin nosto- ja laskulaite.
Käännettävä ankkurin nosto- ja laskulaite.
Ankkurin nostoon tai laskuun käytettävä pyöritettävä laite, jonka ympäriltä ankkuriköysi tai -ketju kulkee.
Ankkurin nostoon tai laskuun käytettävä pyöritettävä laite, jonka ympäriltä ankkuriköysi tai -ketju kulkee.
Ankkurivarren yläpäässä poikittain oleva tukki, joka kääntää ja pitää ankkurikourat merenpohjaa vastaan.
Sotalaivasto.
Apumoottorialus. Moottorilla varustettu purjealus. ”auxiliary motor”.
Aluksen sivusuunnasta tuleva tai myötäinen tuuli.
Laivassa käytetty litteänpyöreä puusta valmistettu rei’itetty ploki, jota ympäröi köysi tai rautavanne. Köysi kiersi silmien kautta muodostaen taljan.
Perinteinen ankkurityyppi, johon kuuluu kourat ja tukki.
Purjealuksessa raa’an nokkaan kiinnitetty köysi tai vaijeri jolla raakapuut käännetään.
Lippu.
Purjelaivan mastoa viistosti taakse tukevat vaijerit.
Vanha tuulen voimakkuuden yksikkö. 0 boforia tyyni, 12 boforia hirmumyrsky.
Aluksen rungon tilavuus. 1 brt = 2,83 m³, 100 englantilaista kuutiojalkaa. Vrt. nettorekisteritonni.
Aluksen rungon tilavuus. 1 brt = 2,83 m³, 100 englantilaista kuutiojalkaa. Vrt. nettorekisteritonni.
Aluksen ja sen lastitilojen yhteistilavuus eräin poikkeuksin, ilmoitetaan bruttorekisteritonneina. Vrt. nettovetoisuus.
Aluksen polttoaine lajista riippumatta. Myös hiiliruuma.
Ottaa polttoainetta.
Halssi- tai reittiosuus.
Koje jolla mitataan ilmanpainetta.
Aluksen suurin laivavene.
Aluksen keittiö.
Aluksen ohjauspaikka.
Kolmimastoisen täystakiloidun laivan takamasto. Neljä tai useampimastoisen täystakiloidun tai parkkilaivan toinen masto perästä lukien. Kuunarilaivan tai kuunarin kolmas masto keulasta lukien.
Vähintään kolmimastoinen purjelaiva, jossa takamastot kahvelitakiloitu ja jonka etumasto raakatakiloitu.
Kaksimastoinen kahvelitakiloitu purjealus, jonka molemmissa mastoissa ylhäällä raa’at.
Tyhjään tai vajaasti lastattuun alukseen vakavoittamiseksi otettu toisarvoinen kuorma esim. vesi, kivi, hiekka.
Purjelaivan raakatakilassa prammipurjeen yläpuolella oleva raakapurje.
Akselilla pyörivä pyörä, jonka kehällä on uurre köyttä varten.
Konepäällikkö.
Puun vuosirenkaiden muodostaman sarjan tutkimiseen perustuva iänmääritysmenetelmä. Vrt. radiohiiliajoitus.
Merivahingon laskeminen.
Konemies,jolla ei välttämättä ole konemestarin pätevyyttä. Vrt. donkey
Sotatarkoituksiin käytetty viikinkilaiva.
Kompassin virhenäyttämä, joka johtuu aluksen metalliosissa ja sähkölaitteissa syntyneestä magneettikentästä. Virheen suuruus vaihtelee suunnasta riippuen.
Aluksen kantavuus: lastin, ihmisten ja varastojen yhteispaino, joka saa aluksen vajoamaan tiettyyn lastiviivaan saakka. 1 dwt = 1000 kg, aiemmin long ton 1 lt = 1016,05 kg.
Aluksen kantavuus: lastin, ihmisten ja varastojen yhteispaino, joka saa aluksen vajoamaan tiettyyn lastiviivaan saakka. 1 dwt = 1000 kg, aiemmin long ton 1 lt = 1016,05 kg.
Aluksen takilassa oleva köysi, jolla kannatetaan puomin ulkopäätä.
Apuhöyrykone. Tunkiksi kutsutaan myös alipäällystöön kuuluvaa konemiestä. Vrt. donkeyman.
Aluksen syrjäyttämän vesimäärän paino.
Kevyt ankkuri, jota käytettiin aluksen hinaamiseksi eteenpäin esim. satamassa.
Kompassin virhenäyttämä, joka johtuu aluksen metalliosissa ja sähkölaitteissa syntyneestä magneettikentästä. Virheen suuruus vaihtelee suunnasta riippuen.
Taulukko tai käyrä, joka kuvaa kompassin eksymävirhettä eri kompassisuunnilla.
Taulukko tai käyrä, joka kuvaa kompassin eksymävirhettä eri kompassisuunnilla.
Lämmittäjä höyryaluksessa.
Puualuksen kölin pääosa, johon rungon muut pääosat liitetään.
Ennen vuotta 1962 laivan arvojärjestyksessä kapteenin jälkeen seuraava. Vuoden 1962 jälkeen nimitys muuttui yliperämieheksi. Ennen vuotta 1962 perämiesten arvojärjestys: ensimmäinenperämies, toinenperämies ja kolmasperämies ja jälkeen 1962 yliperämies, ensimmäinenperämies, ja toinenperämies.
Tarttua, iskeä kiinni yleensä taistelussa toiseen alukseen.
Virhe, joka johtuu magneettikompassissa magneettisen ja maantieteellisen pohjoisnavan välisestä erosta.
Isoympyrä, joka sijaitsee yhtä kaukana maan molemmista navoista ja jakaa maan eteläiseen ja pohjoiseen pallonpuoliskoon. Vrt. leveyspiiri.
Purjealuksen suunnan muuttaminen myötäisempään tuuleen. Vrt. luuvata
Kompassin eksymän poistamiseksi käytettävä puikko.
Pyöreäperäinen, tasapohjainen, suhteellisen kapea purjelaiva 1600-luvulta, jossa voimakkaasti sisäänpäin kallistetut kyljet.
Alin raakapurje keulamastossa. Yksimastoisen purjelaivan kolmionmuotoinen keulanpuoleinen haruspurje.
Täystakiloitu eli kaikissa mastoissa raakapurje(et). Nopea ja vahva sota- tai kauppalaiva 1600 – 1900-luvuilta. Kolme- tai useampimastoinen raakapurjeilla varustettu laiva. Nykyisin sota-alustyyppi.
Laivan tulipesä. Majakka.
Aluksen keulaosa.
Pituus- ja syvyysmitta. 1 jalka = englantilainen jalka 30,5 cm, ruotsalainen ja suomalainen jalka 29,7 cm.
Purjelaivan etumasto. Raakapurjelaivoissa ja kuunareissa etummainen masto. Kaksimastoisessa laivassa, jos keulamasto on pidempi sitä kutsutaan isomastoksi.
Aluksen keulimmainen osa.
Purjeen nostinköysi tai -vaijeri.
Laivan arvojärjestyksessä kapteenin jälkeen seuraava. Kauppalaivastossa vuoteen 1962 asti käytettiin nimitystä ensimmäinen perämies. Hänelle kuului vastuu laivan hoidosta ja laivatöiden sujumisesta. Vrt. ensimmäinenperämies.
Kaleeria suurempi, useampimastoinen ja useammalla tykillä varustettu soudettava sota-alus 1500 – 1600-luvulla.
Koristeellinen, vähän tunnettu, 1500-luvulta ja sen mittapuun mukaan solakka ja suuri nelimastoinen purje-alus, jossa keula- ja peräkastellit.
Noin 1600-luvun sota-aluksen peräpeilissä oleva parveke.
Aluksessa sisä- tai suojalaudoitus.
Merivedessä olevasta rautaesineestä raudan syöpyminen pois ja korvautuminen hiilellä. Kappale säilyttää kuitenkin alkuperäisen muotonsa, mutta menettää kestävyytensä.
Greenwich Mean Time. Nollameridiaani kulkee Greenwichin tähtitornin kautta.
Greenwich Mean Time. Nollameridiaani kulkee Greenwichin tähtitornin kautta.
Keulalippu.
Maantieteellistä pohjoisnapaa osoittava kompassi, joka on vapaa magneettisista häiriöistä.
Alle yhden lästin kantoisia 5…6 lautaisia saaristoveneitä.
Aluksen vaurioituminen tai tuhoutuminen.
Nostaa, vetää. Siirtää alusta ilman konevoimaa kiinnitysköysillä laiturissa. vrt. männän haalaus.
Palkomainen, haavan pehmeästä rungosta kovertamalla tehty, vene.
Rahtilaiva, joka kuljettaa rahtia kysynnän ja tarjonnan mukaan.
Etupurje. Kolmella keulaharuspurjeella varustetussa purjealuksessa keskimmäisin kolmiopurjeista. Neljällä keulaharuspurjeella varustetussa se on jaettu ulko- ja sisähalkaisijaksi (-liivariksi).
Raskas laiva-ankkuri jossa ei ole tukkia.
Aluksen puoli, jolta tuuli tulee purjeeseen. Esim. olla paapuurin halssilla, kun tuuli tulee vasemmalta.
Satama.
Hamppukasvin varren kuidusta valmistettu köysi.
Tiukasti tuuleen purjehdittava suunta.
Varmistaa esim. kulkuväylän syvyyttä tai etsiä hylkyä tai miinoja trallilla.
Aluksen mastoja pituussuuntaan tukeva köysi tai vaijeri.
Kolmella keulaharuspurjeella varustetussa purjealuksessa lähinnä mastoa oleva kolmiopurje.
Kolmion tai neliön muotoinen purje, joka kiinnitetään purjealuksessa keula- tai mastojen väliseen harukseen.
Vahinko tai onnettomuus, joka kohtaa alusta tai lastia.
Ohut heittoköysi, jonka avulla esim. kiinnitysköysi vedetään alukselta esim. laiturille.
Yhdeltä sivulta avonainen ploki. Ks. väkipyörä.
Hilata, vetää tai kiskoa.
Laivassa pehmeä ja huokoinen kivi, jolla hiekan kanssa hierotaan aluksen kansi puhtaaksi.
Todennäköisesti koggista kehitetty suuremman lastauskyvyn omaava purjelaiva noin 1400-luvulta.
Taivaanranta. Taivaan ja maan yhtymäkohta.
Kaksimastoinen kahvelitakiloitu purjelaiva, jonka etumastossa ylhäällä raa’at.
Vesireiät veneen kaarissa.
Pyörremyrsky, myrskyn halkaisija kymmeniä tai satoja kilometrejä.
Kaksi- tai kolmimastoinen pienehkö alus 1700-luvulta.
Hylätty, haaksirikkoutunut alus, jota ei voida pelastaa.
Maantieteellistä pohjoisnapaa osoittava kompassi, joka on vapaa magneettisista häiriöistä.
Maston yläosasta yläviistoon, perään päin lähtevä ulkoneva tanko.
Kaksimastoinen kahvelitakiloitu purjelaiva.
Nelikulmaisen mallinen purje, joka on yläreunasta kiinnitetty kahveliin ja alareunasta puomiin.
Aluksen partaassa tai kannella oleva silmäke tai vetoura, jonka läpi kiinnitys- tai ankkuriköydet vedetään.
Teräväkeulainen ja -peräinen, limisaumainen, noin 1200-luvulla saksalaisten hansakauppiaiden käyttämä yksimastoinen raakapurjeella varustettu purjelaivatyyppi.
Kaksimastoinen kahvelitakiloitu purjealus, jonka molemmissa mastoissa ylhäällä raa’at.
Koje jolla mitataan ilmanpainetta.
Kaksimastoisen purjealuksen takimmainen masto, jos se on etumaston pituinen tai pidempi. Useampimastoisessa aluksessa toinen masto keulasta lukien tai sen pisin masto.
Purjealuksen isomaston alin raaka-, kahveli- tai kolmiopurje.
Aluksen suurin laivavene.
Väyläselostus, purjehdusohje, reittikuvaus.
Purjealuksen keulaharuksissa olevista kolmiopurjeista uloin.
Kaksimastoinen kahvelipurjein varustettu laiva.
Nopea, siro, yleensä yksimastoisella kahvelitakilalla varustettu purjealus.
Astesauva. Navigointilaite, jota käytettiin auringon, horisontin ja tähtien avulla.
Pituus- ja syvyysmitta. 1 jalka = englantilainen jalka 30,5 cm, ruotsalainen ja suomalainen jalka 29,7 cm.
Purjeen säätököysi, jolla purjeen uloin alakulma säädetään tuuleen nähden sopivaan asentoon. Vrt. ahdin.
Purjealuksen kolmi- tai nelijatkoinen masto. Toinen jatko on märssytanko ja kolmas prammitanko.
Neli- tai useampimastoisen täystakiloidun laivan takamasto, jossa kahveli ja raa’at. Viisi- tai useampimastoisen kuunarin tai kuunarilaivan neljäs masto keulasta lukien.
Avotuulessa halssinvaihto myötätuulen kautta. Jos purjealus ei luovittaessa pysty vastakäännökseen, kutsutaan halssinvaihtoa myötätuulen kautta lehmänkäännökseksi.
Kaksimastoinen purjealus, jossa kahvelitakilat, jonka pieni takamasto sijaitsee ruorikammen takapuolella.
Aluksessa laivapoika, kansimies.
Purjealuksen kaikki juoksevat köydet, ohjaimet, kuristimet, jalusnuorat, purjeiden nostoköydet yms. köysistö. Vrt. kiinteä takila.
Kolmimastoinen, 1800-luvun lopulla parkista muutettu vähintään kolmemastoinen, osittain kahvelitakiloitu laiva.
Kolmimastoinen, 1800-luvun lopulla parkista muutettu vähintään kolmemastoinen, osittain kahvelitakiloitu laiva.
Maihin asetettu reimarin sijoitusmerkki.
Nostoköysi.
Purjelaivan raakojen ja puomien alla oleva köysi tai vaijeri, jonka päällä purjeita käsiteltäessä seisotaan.
Laivassa käytetty litteänpyöreä puusta valmistettu rei’itetty ploki, jota ympäröi köysi tai rautavanne. Köysi kiersi silmien kautta muodostaen taljan.
Väkipyörä, jonka muodostaa kaksi köyden yhdistämää yksi- tai useampipyöräistä plokia. Useampikertaistaa käytetyn voiman.
Vastasi purjealuksessa mm. muonavaraston hoidosta.
Vastasi purjealuksessa mm. muonavaraston hoidosta.
Etupurje. Kolmella keulaharuspurjeella varustetussa purjealuksessa keskimmäisin kolmiopurjeista. Neljällä keulaharuspurjeella varustetussa se on jaettu ulko- ja sisähalkaisijaksi (-liivariksi).
Ohut heittoköysi, jonka avulla esim. kiinnitysköysi vedetään alukselta esim. laiturille.
Meripeninkulman kymmenesosa, 185,2 m.
Aluksen keittiö.
Maston yläosasta yläviistoon, perään päin lähtevä ulkoneva tanko.
Kaksimastoinen kahvelitakiloitu purjelaiva.
Nelikulmaisen mallinen purje, joka on yläreunasta kiinnitetty kahveliin ja alareunasta puomiin.
Masto johon on kiinnitetty kahveli ja siinä kahvelipurje ja maston huipussa latvapurje.
Laituri. Kaija myös tukiköysi- tai vaijeri.
Aluksessa päällystölle ja matkustajille varattu tila.
Matalakulkuinen, pitkä, ja soudettava, usein myös takiloitu noin 1400-luvulta 1700-luvulle saakka käytetty, useimmiten sota-alus.
Yleensä kahdella kahvelitakilalla varustettu purjelaiva, jonka takamasto yleensä etumastoa pidempi.
Laivan keulakoriste. Veistetty ihmis- tai eläinhahmo aluksen keulassa.
Pyöreä, täyteläisen runkomuodon omaava purjelaiva noin 1700-luvulta.
Aluksen kantokyky painotonneina.
Etelä-Amerikan eteläkärki, tunnettu ankarista myrskyistään.
Merikapteenille palkan lisäksi bruttorahdista maksettu korvaus.
Kannen alle johtavan sisäänkäynnin suojana oleva pieni koppi. Hytti alas vievän käytävän päällä.
Kannen alle johtavan sisäänkäynnin suojana oleva pieni koppi. Hytti alas vievän käytävän päällä.
Kannen alle johtavan sisäänkäynnin suojana oleva pieni koppi. Hytti alas vievän käytävän päällä.
Aluksen päällikkö
Kaksi-, kolmi- tai nelimastoinen, tasasaumainen, keula- ja peräkastellilla varustettu Välimerellä käytetty pyöreänmuotoinen kauppalaiva noin 1500-luvulta. Etumastossa, tai -mastoissa raakatakila ja takamastossa tai -mastoissa viistopurjeet. Perä- ja keulakastelli.
Enintään kolmimastoinen myöhemmin raakatakiloitu pyöreänmuotoinen, tasaperäinen ja tasasaumainen, keula- ja peräkastelleilla varustettu noin 1200-1400-luvun lopun purjelaivatyyppi.
Enintään kolmimastoinen myöhemmin raakatakiloitu pyöreänmuotoinen, tasaperäinen ja tasasaumainen, keula- ja peräkastelleilla varustettu noin 1200-1400-luvun lopun purjelaivatyyppi.
Aluksen keulassa ja/tai perässä oleva korokerakennelma.
Aluksissa rangaistusvälineenä käytetty ruoska.
U:n muotoinen, kierretapilla varustettu, kettingeissä ja ketjuissa käytetty lukko.
Kansinotkos, purjelaivan rakennustapa, jossa keula ja perä ovat keskilaivaa selvästi korkeammalla.
Purjelaivan keulamaston eteenpäin suuntautuvassa haruksessa oleva kolmion mallinen purje.
Purjelaivan etumasto. Raakapurjelaivoissa ja kuunareissa etummainen masto. Kaksimastoisessa laivassa, jos keulamasto on pidempi sitä kutsutaan isomastoksi.
Aluksen keulimmainen osa.
Purjealuksen keulasta ulos työntyvä puomi, johon keulamaston harukset on kiinnitetty.
Purjealuksen keulasta ulos työntyvä puomi, johon keulamaston harukset on kiinnitetty.
Purjealuksen keulasta ulos työntyvä puomi, johon keulamaston harukset on kiinnitetty.
Purjealuksen keulasta ulos työntyvä puomi, johon keulamaston harukset on kiinnitetty.
Neljällä keulaharuspurjeella varustetussa purjelaivassa lähinnä mastoa oleva kolmiopurje.
Purjealuksen paikallaan oleva köysistö, vantit, partuunat, harukset ja puomien ym. kannattimet. Vrt. juokseva takila.
Radiosähköttäjä.
Runkomuotoon viittaava nimitys nopeasta, pitkästä ja sulavasta 3-4-mastoisesta kauppalaivasta noin 1850-luvulta.
Aluksen partaassa tai kannella oleva silmäke tai vetoura, jonka läpi kiinnitys- tai ankkuriköydet vedetään.
Puusta tai metallista valmistettu kahvamainen köyden kiinnityshela.
Viikinkien käyttämä rahtialustyyppi.
Rannikkoliikenteeseen tarkoitettu, pyöreänmuotoinen, kaksimastoinen, kahvelitakiloitu purjelaiva, jonka etumastossa lisäksi raakapurjeet.
Teräväkeulainen ja -peräinen, limisaumainen, noin 1200-luvulla saksalaisten hansakauppiaiden käyttämä yksimastoinen raakapurjeella varustettu purjelaivatyyppi.
Vuode, makuusija.
Keula. Aluksen etummaisin osa.
Hiililämmitteinen höyrylaiva. Vrt. öljystimmi.
Aluksen ohjauspaikka.
Maan magneettista pohjoisnapaa osoittava, navigoinnissa käytettävä laite.
Metallikaarille rakennettu puualus.
Kaksipaisuntainen höyrykone. Vrt. kvadruppeli- ja trippelikone.
Aluksen savupiippu.
Sota-alus 1700-luvulla. Nykyisin sota-alustyyppi.
Nosturi.
Suurehko 1400-luvulta 1700-luvulle esiintynyt kaksi- tai kolmimastoinen alus.
Merivedessä olevan teräskappaleen syöpyessä kokonaan, sen ympärille muodostuneen krustin sisällä on kappaleen ulkomuoto säilynyt.
Kolmimastoisen täystakiloidun laivan takamasto. Neljä tai useampimastoisen täystakiloidun tai parkkilaivan toinen masto perästä lukien. Kuunarilaivan tai kuunarin kolmas masto keulasta lukien.
Purjelaivan kryssi- eli pekiinimaston alin kahvelipurje.
purjehtia vastatuuleen.
Valkoinen rannalla oleva kivikasa, taulu tai kallioon maalattu valkoinen alue.
Valkoinen rannalla oleva kivikasa, taulu tai kallioon maalattu valkoinen alue.
Aluksen kantavuus: lastin, ihmisten ja varastojen yhteispaino, joka saa aluksen vajoamaan tiettyyn lastiviivaan saakka. 1 dwt = 1000 kg, aiemmin long ton 1 lt = 1016,05 kg.
Köysi, jolla purje kurotaan kokoon.
Köysi, jolla purje kurotaan kokoon.
Yksimastoinen purjelaiva, nykyisin yleisnimitys luotsiveneille.
Vähintään kahdella samanpituisella kahvelitakilalla varustettu purjelaiva.
Vähintään kolmimastoinen purjelaiva, jossa takamastot kahvelitakiloitu ja jonka etumasto raakatakiloitu.
Kaksimastoinen kahvelitakiloitu purjealus, jonka molemmissa mastoissa ylhäällä raa’at.
Pienehkö, lähinnä rannikkoliikenteessä 1600-luvulla käytetty limisaumainen, 1-3 mastoinen purjealus.
Pienehkö, lähinnä rannikkoliikenteessä 1600-luvulla käytetty limisaumainen, 1-3 mastoinen purjealus.
Nelipaisuntainen mäntähöyrykone. Vrt. kompoundi- ja trippelikone.
Pystysuoraan aluksen kannelle asennettu pyörivä kela ankkurin, raakojen ja purjeiden nostoa varten.
Pystysuoraan aluksen kannelle asennettu pyörivä kela ankkurin, raakojen ja purjeiden nostoa varten.
Laivan ulkopohjassa oleva emäpuu, joka jatkuu yleensä keulasta perään ja johon kaaret kiinnittyvät.
Limittäin, osittain toistensa päälle rakennettu aluksen kylkilaudoitus. Vrt. tasasauma.
Limittäin, osittain toistensa päälle rakennettu aluksen kylkilaudoitus. Vrt. tasasauma.
Kauppa-aluksissa palveluspoika ja kokin apulainen.
Aluksessa irrotettava puusta tai teräksestä tehty kiinnitystappi köysille.
Laivassa käytetty litteänpyöreä puusta valmistettu rei’itetty ploki, jota ympäröi köysi tai rautavanne. Köysi kiersi silmien kautta muodostaen taljan.
Aluksen tasasaumainen kylkilaudoitus. Vrt. limisauma
Mereen heitetty yleensä iso pussi, joka hidastaa aluksen ajelehtimista.
Aluksen suojanpuoli, tuulen alapuoli. Vrt. ylähanka eli luuvartti.
Rekisteri johon ilmoitettiin kaikki vähintään 19 nettorekisteritonnin kauppamerenkulussa käytetyt alukset.
Sotatarkoituksiin käytetty viikinkilaiva.
Etupurje. Kolmella keulaharuspurjeella varustetussa purjealuksessa keskimmäisin kolmiopurjeista. Neljällä keulaharuspurjeella varustetussa se on jaettu ulko- ja sisähalkaisijaksi (-liivariksi).
Etupurje. Kolmella keulaharuspurjeella varustetussa purjealuksessa keskimmäisin kolmiopurjeista. Neljällä keulaharuspurjeella varustetussa se on jaettu ulko- ja sisähalkaisijaksi (-liivariksi).
Yhdeltä sivulta avonainen ploki. Ks. väkipyörä.
Avotuulessa halssinvaihto myötätuulen kautta. Jos purjealus ei luovittaessa pysty vastakäännökseen, kutsutaan halssinvaihtoa myötätuulen kautta lehmänkäännökseksi.
purjehtia vastatuuleen.
Aluksen kantavuus: lastin, ihmisten ja varastojen yhteispaino, joka saa aluksen vajoamaan tiettyyn lastiviivaan saakka. 1 dwt = 1000 kg, aiemmin long ton 1 lt = 1016,05 kg.
Heikko tuuli.
Aluksessa poikittais- tai pituussuuntainen väliseinä.
Asiamies, agentti. Hoitaa laivaan ja sen lastiin liittyviä toimenpiteitä.
Päiväkirja johon merkitään kaikki matkan aikana sattuneet oleelliset tapahtumat ja tiedot.
Päiväkirja johon merkitään kaikki matkan aikana sattuneet oleelliset tapahtumat ja tiedot.
Laivaston käyttämä paikannusjärjestelmä, jossa lukusarjan kaksi ensimmäistä numeroa ilmaisevat paikan pohjois-eteläakselilla. Numero kasvaa vasemmalta oikealle. Ruudun koko on 1 neliökilometri.
Aluksen maihinnoususilta.
Aluksen maihinnoususilta.
Aluksen kyljen peränpuoleinen osa.
Lyhty, kulkuvalot.
Laivakellolla annettu aikamerkki.
Laivan ulkokylkiin maalatut merkit, jotka ilmaisevat kuinka syvälle laiva voidaan eri olosuhteissa lastata.
Laivan ulkokylkiin maalatut merkit, jotka ilmaisevat kuinka syvälle laiva voidaan eri olosuhteissa lastata.
Purjelaivan raakamaston huipussa oleva kolmi- tai nelikulmainen purje.
Köysitikkaat.
Tyhjentää esim. painolastitankki. Myös purjehtia myötätuulta.
Myötätuuli.
Maantieteellinen leveys. Leveyspiirit ovat päiväntasaajan suuntaisia piirejä. Nollalatitudi on päiväntasaajalla ja jakaa maapallon pohjoiseen ja eteläiseen pallonpuoliskoon. Vrt. pituuspiiri.
Maantieteellinen leveys. Leveyspiirit ovat päiväntasaajan suuntaisia piirejä. Nollalatitudi on päiväntasaajalla ja jakaa maapallon pohjoiseen ja eteläiseen pallonpuoliskoon. Vrt. pituuspiiri.
Purjeen reuna.
Limittäin, osittain toistensa päälle rakennettu aluksen kylkilaudoitus. Vrt. tasasauma.
Noin 50 – 90 tykin, taistelussa samaan linjaan asettuvan sotalaivan nimitys 1600 – 1700-luvuilta.
Purjealuksessa köydestä, puusta tai raudasta valmistettu kiinnike, jolla purje kiinnitetään mastoon tai harukseen.
Pienestä rikkomuksesta määrätty kurinpitosakko.
Nopeus- ja matkamittari. Laahuslokia vedettiin aluksen perässä.
Sivumyötäinen tuuli, laitamyötäinen tuuli. Tuuli aluksen peräkulman puolelta.
Lastin purkaminen.
Laskeva vuorovesi, pakovesi. Vrt. vuoksi.
Vedensyvyyden mittauslaite. Köyden päässä oleva paino eli luoti heitettiin mittausta varten eteenpäin.
Aluksen suunnan muuttaminen vastaisempaan tuuleen. Vrt. fallata.
Aluksen kantavuusmittayksikkö vuoteen 1877 asti, jolloin alettiin käyttää rekisteritonneja, 1 lästi on 1,85 rekisteritonnia. Ennen vuotta 1726 1 lästi oli 2240 kg. Vuoden 1726 jälkeen 1 raskas laivalästi on 2448 kg. Uusi lästi on 4250 kg. Lästiä käytettiin myös tilavuusyksikkönä.
Merimiesten eläke- ja avustusrahastoon kannettu maksu. Käytetään nykyisin merimiesten huoltoon ja meripelastukseen.
Maantieteellinen pituus. Pituuspiirit ovat maan pinnalla napojen kautta kulkevia isoympyröitä. Nollameridiaani (nollapituuspiiri) kulkee Greenwichiin tähtitornin kautta. Vrt. leveyspiiri.
Isoympyrä, joka sijaitsee yhtä kaukana maan molemmista navoista ja jakaa maan eteläiseen ja pohjoiseen pallonpuoliskoon. Vrt. leveyspiiri.
Aluksen ulkokyljen laitasuoja.
Aluksen tuulenpuoli. Vrt. alahanka eli lee.
Apumoottorialus. Moottorilla varustettu purjealus. ”auxiliary motor”.
Vahinko tai onnettomuus, joka kohtaa alusta tai lastia.
Avotuulessa halssinvaihto myötätuulen kautta. Jos purjealus ei luovittaessa pysty vastakäännökseen, kutsutaan halssinvaihtoa myötätuulen kautta lehmänkäännökseksi.
Laituri. Kaija myös tukiköysi- tai vaijeri.
Asiamies, agentti. Hoitaa laivaan ja sen lastiin liittyviä toimenpiteitä.
Moottorialus, motor ship.
Köyden tai vaijerin pujontaan käytetty teräspiikki.
Köyden tai vaijerin pujontaan käytetty teräspiikki.
Yöllä maalta merelle puhaltava tuuli.
Tyyntyneen tuulen aiheuttama jälkiaallokko tai kauempana olevan tuulen aiheuttama aallokko.
Useimmiten tornimainen kiinteä rakennelma, joka ohjaa merenkulkijoita. Majakoihin luetaan valomajakat ja valottomat tunnusmajakat eli pookit.
Banaanikasveihin kuuluvan abacan kuidusta valmistettu köysi. On luonnonkuiduista vahvin, taipuisa ja kestää merivettä. Imee vain vähän vettä itseensä.
Laivaston tai aluksen liike, aluksen käsittely.
Itämeri. Vanha Itämerestä käytetty nimi.
Meidän meremme. Muinoin Välimerestä ja myöhemmin myös Itämerestä käytetty nimitys.
Purjealuksen pysty pyöröpuu johon puomi ja purjeet kiinnitetään.
Puinen tai metallinen tuki, johon maston alapää on kiinnitetty tai upotettu.
Ammattitaitoinen merimies.
Radioliikenteessä käytetty hätäkutsu.
Veden alla olevien, ihmisen tekemien rakennelmien tai esineiden tutkiminen eri osa-alueiden asiantuntijoiden kesken.
Laivasto-osasto, joka oli koottu suomalaisista ja toimi venäläisen johdon alaisena. Perustettu 1830, lakkautettu 1878.
Merikartta.
Yksi pituusminuutti, 1852 m.
Yksi pituusminuutti, 1852 m.
Yksi pituusminuutti, 1852 m.
Aluksen päällikön viranomaiselle antama selvitys merivauriosta tai -vahingosta.
Päivällä rannikolla esiintyvä, mereltä maalle puhaltava tuuli.
Purjelaivan mesaanimaston alin kahveli- tai kolmiopurje.
Kolme tai useampimastoisen purjelaivan takimmainen masto, jossa on kahveli, mutta ei raakoja. Kaksimastoisen laivan kahvelitakamasto, jos se on etumastoa lyhyempi.
Miehistön ruokailutila.
Kauppa-aluksissa palveluspoika ja kokin apulainen.
Kauppa-aluksissa palveluspoika ja kokin apulainen.
Kauppa-aluksissa palveluspoika ja kokin apulainen.
Konemestari.
Pieni luukku, josta pääsee tankkiin tai lastiruumaan.
Pieni luukku, josta pääsee tankkiin tai lastiruumaan.
Etelä-Ranskassa puhaltava kylmä ja kuiva pohjoistuuli.
Matala, noin 1850-luvun jälkeinen höyrykäyttöinen sota-alustyyppi, jonka kansi nousi vain vähän merenpinnan yläpuolelle.
Intian valtamerellä vuodenaikojen mukaan puhaltava tuuli.
Koneesta männän irrottaminen, huolto, tarkistus ja/tai korjaus.
Tähystyspaikka laivan mastossa.
Maston toinen osa alhaaltapäin lukien.
Purjelaivan raakatakilassa toiseksi alin, usein jaettu ylä- ja alamärssypurjeeksi.
Pellavasta valmistettu kaksisäikeinen tervattu pellavanaru.
Pestata merimiehiä.
Alus on paikallaan keula tuulta vasten tai purjealuksessa purjeet on säädetty niin, että alus on lähes paikallaan.
Maantieteellinen pituus. Pituuspiirit ovat maan pinnalla napojen kautta kulkevia isoympyröitä. Nollameridiaani (nollapituuspiiri) kulkee Greenwichiin tähtitornin kautta. Vrt. leveyspiiri.
.
Aluksessa irrotettava puusta tai teräksestä tehty kiinnitystappi köysille.
Aluksen reelinkiin tai maston ympärille kiinnitetty rei’ikäs lankku, johon naakkelit laitetaan.
Sitoa esim. purjetta puomiin.
Ohjata alusta, määrittää sijainti.
Tilavuusmitta. 1 nrt = 2,83 m3, 100 englantilaista kuutiojalkaa. Vrt. bruttorekisteritonni.
Tilavuusmitta. 1 nrt = 2,83 m3, 100 englantilaista kuutiojalkaa. Vrt. bruttorekisteritonni.
Aluksen hyötytilavuus, lastitilan tilavuus, ilmoitetaan nettorekisteritonneina. Saadaan vähentämällä bruttovetoisuudesta tiettyjen tilojen tilavuudet. Vrt. bruttovetoisuus.
Purjeen nostinköysi tai -vaijeri.
Maantieteellinen pituus. Pituuspiirit ovat maan pinnalla napojen kautta kulkevia isoympyröitä. Nollameridiaani (nollapituuspiiri) kulkee Greenwichiin tähtitornin kautta. Vrt. leveyspiiri.
Laivassa käytetty litteänpyöreä puusta valmistettu rei’itetty ploki, jota ympäröi köysi tai rautavanne. Köysi kiersi silmien kautta muodostaen taljan.
Kulmanmittauslaite leveyspiirin laskemiseksi. Oktantin asteikkokaari 1/8-osa ja sekstantin 1/6-osa täydestä ympyrästä.
Purjealuksessa raa’an nokkaan kiinnitetty köysi tai vaijeri jolla raakapuut käännetään.
Purjealuksessa raakapuun kääntäminen ahtimien avulla haluttuun suuntaan. Ahtaa: myös lastata alus.
Halssi- tai reittiosuus.
Tiukasti tuuleen purjehdittava suunta.
Tiukasti tuuleen purjehdittava suunta.
Aluksen suurin laivavene.
Purjealuksen keulasta ulos työntyvä puomi, johon keulamaston harukset on kiinnitetty.
Vuode, makuusija.
Vuode, makuusija.
Kolmimastoisen täystakiloidun laivan takamasto. Neljä tai useampimastoisen täystakiloidun tai parkkilaivan toinen masto perästä lukien. Kuunarilaivan tai kuunarin kolmas masto keulasta lukien.
Laivan ulkokylkiin maalatut merkit, jotka ilmaisevat kuinka syvälle laiva voidaan eri olosuhteissa lastata.
Purjeen reuna.
Pyörittää konetta.
Yksiosainen masto ilman jatkotankoja. vrt. märssytanko ja prammitanko.
Aluksen vasen puoli perästä katsoen. Vrt. styyrpuuri.
Tyhjään tai vajaasti lastattuun alukseen vakavoittamiseksi otettu toisarvoinen kuorma esim. vesi, kivi, hiekka.
Tyhjään tai vajaasti lastattuun alukseen vakavoittamiseksi otettu toisarvoinen kuorma esim. vesi, kivi, hiekka.
Tuuli tulee purjeeseen väärältä (etu- tai taka)puolelta.
Keulakansi.
Aluksen tukikaaret.
parkkilaiva. Vähintään kolmemastoinen, raakatakiloitu kauppalaiva, jonka takimmaisessa mastossa kahvelipurje.
Aluksessa kannen yläpuolinen laita, kyljen jatke.
Tasainen tuuli, joka puhaltaa noin 30 astetta päiväntasaajan molemmin puolin.
Ruuman, pilssin, polttoainetankin jne. veden-/nestekorkeuden mittaaminen. Myös suuntiminen.
Purjelaivan pekiinimaston alin raakapurje.
Keittokomero.
Keittokomero.
Purjelaivan raakojen ja puomien alla oleva köysi tai vaijeri, jonka päällä purjeita käsiteltäessä seisotaan.
Aluksen perän tasomainen osa.
Kompassikehän 32. osa, 11,25 astetta.
Alus on paikallaan keula tuulta vasten tai purjealuksessa purjeet on säädetty niin, että alus on lähes paikallaan.
Suurissa purjealuksissa röijelin yläpuolella käytetty ylin raakapurje.
Kolmimastoinen täystakiloitu tasaperäinen sota- ja kauppa-alus 1600-luvulta.
Maantieteellinen pituus. Pituuspiirit ovat maan pinnalla napojen kautta kulkevia isoympyröitä. Nollameridiaani (nollapituuspiiri) kulkee Greenwichiin tähtitornin kautta. Vrt. leveyspiiri.
Yhdistää köyttä tai vaijeria tai tehdä silmukka tms. määrätyllä tavalla säikeitä punoen.
Yhdistää köyttä tai vaijeria tai tehdä silmukka tms. määrätyllä tavalla säikeitä punoen.
Laivassa tähystäjän ja ruorimiehen lisäksi vahtivuoron kolmas jäsen.
Laivassa tähystäjän ja ruorimiehen lisäksi vahtivuoron kolmas jäsen.
Pylväs tai tolppa aluksen kannella köysien kiinnittämistä varten.
Puualuksessa kansipalkkien ja kylkikaarien yhtymäkohdan tuki- ja sidepuu.
Valoton tunnusmajakka.
.
Purjelaivan raakatakilassa märssypurjeen yläpuolella oleva raakapurje. Usein jaettu ylä- ja alaprammipurjeiksi.
Kaksimastoinen raakatakiloitu purjelaiva, jonka isomastossa lisäksi kahvelipurje. Ks. snaupriki.
Prikin takamastossa oleva kahvelipurje.
Aluksessa olevat muonavarat.
Hinaaja
Purjeen säätököysi. Väännös termista ”bow line”.
Purjekangas.
Aluksessa pyöröpuu, johon purjeen alareuna kiinnitetään tai jolla purjetta levitetään.
Puomia sivulta päin tukevat köydet.
Aluksen takilassa oleva köysi, jolla kannatetaan puomin ulkopäätä.
Herättää.
Pätevä merimies, joka päällystön alaisena johtaa laivaväen töitä.
Pätevä merimies, joka päällystön alaisena johtaa laivaväen töitä.
Pätevä merimies, joka päällystön alaisena johtaa laivaväen töitä.
Seitsemän tai useampimastoisen kuunarin tai kuunarilaivan kuudes masto keulasta lukien.
Lyhyt puolikansi.
Isoympyrä, joka sijaitsee yhtä kaukana maan molemmista navoista ja jakaa maan eteläiseen ja pohjoiseen pallonpuoliskoon. Vrt. leveyspiiri.
Purjelaivan raakatakilassa prammipurjeen yläpuolella oleva raakapurje.
Purjelaivan raakatakilassa prammipurjeen yläpuolella oleva raakapurje.
Sienimäinen tai kauhamainen ankkuri.
Akselilla pyörivä pyörä, jonka kehällä on uurre köyttä varten.
Akselilla pyörivä pyörä, jonka kehällä on uurre köyttä varten.
Aluksen ylin, koko laivan yhtämittaisesti jatkuva vedenpitävä, usein ainoa kansi.
Aluksessa kannen yläpuolinen laita, kyljen jatke.
Purjealuksen mastoon vaakasuorasti keskeltä kiinnitetty pyöröpuu johon raakapurje kiinnitetään.
Raakaan kiinnitettävä suunnikkaan tai puolisuunnikkaan muotoinen purje.
Kaksimastoinen purjelaiva, jonka etumastossa raakatakila ja takamastossa kahvelitakila.
Ilmanvaihtotorvi.
Radioaktiivisen hiilen C-14 puoliintumisaikaan perustuva iänmääritysmenetelmä. Vrt. dendrokronologia.
Vahva rautahela, joka kiinnittää raakapuun mastoon.
Aluksen keulassa poikittain oleva, kyljestä ulostyöntyvä palkki, jonka varaan ankkuri nostetaan.
Kölin ylöspäin kääntyvä jatko-osa sekä keulassa että perässä. Steevi on keulavannas.
Satamaulappa, ankkuroitumisalue.
Vähentää purjeita tai purjepinta-alaa.
Reivinaru. Purjeiden kiinnittämiseen puomiin tai raakaan käytetty köydenpätkä.
Tilavuusmittana 1 rekisteritonni = 2,83 m³ = 100 englannin kuutiojalkaa. Painomittana 1 lästi = 1,85 rekisteritonnia.
Suuri, nopea, tykein ja nykyisin ohjuksin varustettu 1800-luvun lopusta lähtien käytetty sotalaivan nimitys tai nykyisin matkustajien kuljetukseen ja vapaa-ajan viettoon tarkoitettu yleensä ylellinen laiva.
Aluksen pyöröpuitten yleisnimi.
Vahvat rautahelat, joihin mastoja sivulta tukevat vantit kiinnitetään.
Lastille varattu tila kauppa-aluksessa.
Aluksen keulakupu. Kyljen keulanpuoleinen osa. Vrt. lanne.
Purjelaivan raakatakilassa prammipurjeen yläpuolella oleva raakapurje.
Miehistön suoja, miehistön yhteismajoitustila.
Aluksen masto, puomit, tangot ja köysistö. Vrt. juokseva ja kiinteä takila.
Etupurje. Kolmella keulaharuspurjeella varustetussa purjealuksessa keskimmäisin kolmiopurjeista. Neljällä keulaharuspurjeella varustetussa se on jaettu ulko- ja sisähalkaisijaksi (-liivariksi).
Etupurje. Kolmella keulaharuspurjeella varustetussa purjealuksessa keskimmäisin kolmiopurjeista. Neljällä keulaharuspurjeella varustetussa se on jaettu ulko- ja sisähalkaisijaksi (-liivariksi).
Aluksen mastoja pituussuuntaan tukeva köysi tai vaijeri.
Purjeen säätököysi, jolla purjeen uloin alakulma säädetään tuuleen nähden sopivaan asentoon. Vrt. ahdin.
U:n muotoinen, kierretapilla varustettu, kettingeissä ja ketjuissa käytetty lukko.
Aluksessa poikittais- tai pituussuuntainen väliseinä.
Kulmanmittauslaite leveyspiirin laskemiseksi. Oktantin asteikkokaari 1/8-osa ja sekstantin 1/6-osa täydestä ympyrästä.
Yhdistää köyttä tai vaijeria tai tehdä silmukka tms. määrätyllä tavalla säikeitä punoen.
Kölin ylöspäin kääntyvä jatko-osa sekä keulassa että perässä. Steevi on keulavannas.
Reivinaru. Purjeiden kiinnittämiseen puomiin tai raakaan käytetty köydenpätkä.
Kaleerien korvaajaksi tarkoitettu soudettava alus Ruotsi-Suomen laivastossa.
Höyryalus, steam ship.
Tervehdys- tai kunnialaukaus tyhjin panoksin.
Atlantissa Kanariansaarten ja Länsi-Intian välissä oleva levämeri.
Välimerellä Afrikasta puhaltava lämmin myrskytuuli.
Purjeentekijä. Purjealuksessa hoiti purjeiden valmistuksen ja korjauksen.
Siro, nopea ja matalakulkuinen, kolmemastoinen Välimerellä liikennöinyt purjelaiva 1600-1700-luvuilla. Samantyyppinen muunnelmana Venäjän laivastossa.
Sienimäinen tai kauhamainen ankkuri.
Konepäällikkö.
Kölin pituinen ja sen yläpuolinen rakenneosa, joka sitoo yhdessä kölin kanssa kaaret ja pohjapalkit paikoilleen.
Laivassa käytetty litteänpyöreä puusta valmistettu rei’itetty ploki, jota ympäröi köysi tai rautavanne. Köysi kiersi silmien kautta muodostaen taljan.
Pylpyrä, jossa on kaksi pyörää peräjälkeen.
Kattoon tehty korokeikkuna.
Kattoon tehty korokeikkuna.
Neljänneskaleeri, pienikokoinen kaksimastoinen kaleeri Venäjän laivastossa.
Miehistön suoja, miehistön yhteismajoitustila.
Viikinkien, sotatarkoituksiin käyttämä suurehko laiva. Vrt. drake.
Viikinkien, sotatarkoituksiin käyttämä suurehko laiva. Vrt. drake.
Kivihiilen tai koksin palanut kuonajäte.
Kuonakanki.
Vetotelakka.
Yksimastoinen purjealus kiinteällä keulapuomilla. Isopurje, latvapurje ja halkaisijapurjeet.
Purjealuksessa aivan isomaston taakse sijoitettu masto kahvelia varten.
Priki, jossa kahveli kiinnitetty snaumastoon. Alunperin kaikki prikit olivat snauprikejä.
Viikinkien käyttämä pitkä ja kapea soutu- ja purjealus.
Nopeuden yksikkö merellä, 1 solmu = 1 mpk/h
Sataman ahtaaja.
Estää lastin liikkuminen kiilaamalla tai erillisillä tukirakennelmilla.
Talousosaston miespuolinen esimies. Vrt. trissa.
Aluksen oikea puoli perästä katsottuna. Vrt. paapuuri.
Vedenpitävä, niskaa suojaava lakki.
Pyörremyrsky. Matalapaine.
Vastasi purjehduksen aikana oikean laidan vahdista ja työskentelystä kannella.
Ankkurivarren yläpäässä poikittain oleva tukki, joka kääntää ja pitää ankkurikourat merenpohjaa vastaan.
Rahtilaiva, joka kuljettaa rahtia kysynnän ja tarjonnan mukaan.
Varmistaa esim. kulkuväylän syvyyttä tai etsiä hylkyä tai miinoja trallilla.
Aluksen mastoja pituussuuntaan tukeva köysi tai vaijeri.
Kaksimastoinen kahvelitakiloitu purjelaiva.
Aluksen kantavuus: lastin, ihmisten ja varastojen yhteispaino, joka saa aluksen vajoamaan tiettyyn lastiviivaan saakka. 1 dwt = 1000 kg, aiemmin long ton 1 lt = 1016,05 kg.
Aluksen partaalla oleva kiertyvä nostokurki veneiden, ankkureiden yms. nostamiseksi alukseen.
Kaakkois-Aasiassa esiintyvä pyörremyrsky.
Aluksen masto, puomit, tangot ja köysistö. Vrt. juokseva ja kiinteä takila.
Väkipyörä, jonka muodostaa kaksi köyden yhdistämää yksi- tai useampipyöräistä plokia. Useampikertaistaa käytetyn voiman.
Maaseudun asukkaitten muodostaman laivaisännistön varustama ja rakennuttama yleensä pienikokoinen laiva.
Maalaisväestön harjoittama purjehduselinkeino.
Vapaa köydenpää.
Aluksen tasasaumainen kylkilaudoitus. Vrt. limisauma
Konekäskyvälitin komentosillan ja konehuoneen välillä.
Kirvesmies laivalla.
Rakennustelakka, satama-allas.
Voimakas ja tuhoisa paikallinen ilmapyörre. Vrt hurrikaani.
Paksu köysi.
Tilkitseminen.
Hiililämmitteisessä höyryaluksessa lämmittäjän apulainen.
Aluksen lastin siirtäminen halutun trimmin eli keula- ja peräsyvyyksien eron saavuttamiseksi.
Kolmipaisuntainen mäntähöyrykone. Vrt. kompoundi- ja kvadruppelikone.
Emäntä, naispuolinen talousesimies. Vrt. stuertti.
Pyörrepatsas. Paikallinen pyörremyrsky.
Paksu köysi.
Perinteinen ankkurityyppi, johon kuuluu kourat ja tukki.
Apuhöyrykone. Tunkiksi kutsutaan myös alipäällystöön kuuluvaa konemiestä. Vrt. donkeyman.
Aluksen sisäpuolinen kansi.
Täysvastaisen tuulen suunta.
Paineilmakäyttöinen vihellin.
Soudettava, voimakkaasti aseistettu, matalakulkuinen, ja helposti ohjattava pieni sota-alus 1700-luvulla.
Soudettava, voimakkaasti aseistettu, matalakulkuinen, ja helposti ohjattava pieni sota-alus 1700-luvulla.
Soudettava, voimakkaasti aseistettu, matalakulkuinen, ja helposti ohjattava pieni sota-alus 1700-luvulla.
Soudettava, voimakkaasti aseistettu, matalakulkuinen, ja helposti ohjattava pieni sota-alus 1700-luvulla.
Aluksen ulkokansi.
Raakapurjeilla varustettu takila.Jokaisessa mastossa raakapurje(et).
Kiinnittää alus esim. laituriin.
Etupurje. Kolmella keulaharuspurjeella varustetussa purjealuksessa keskimmäisin kolmiopurjeista. Neljällä keulaharuspurjeella varustetussa se on jaettu ulko- ja sisähalkaisijaksi (-liivariksi).
Etupurje. Kolmella keulaharuspurjeella varustetussa purjealuksessa keskimmäisin kolmiopurjeista. Neljällä keulaharuspurjeella varustetussa se on jaettu ulko- ja sisähalkaisijaksi (-liivariksi).
Mastolla varustettu soutuvene Laatokalla. Myös matka- ja pitäjäveneiden nimitys.
Aluksen syrjäyttämän vesimäärän paino.
Kölin ylöspäin kääntyvä jatko-osa sekä keulassa että perässä. Steevi on keulavannas.
Kattoon tehty korokeikkuna.
Aluksen lastin siirtäminen halutun trimmin eli keula- ja peräsyvyyksien eron saavuttamiseksi.
Aluksen mastoa sivultapäin tukeva köysi tai vaijeri.
Vanttien kiristämiseen käytetty putkimainen ruuvi.
Kevyt ankkuri, jota käytettiin aluksen hinaamiseksi eteenpäin esim. satamassa.
Luovittaessa halssinvaihto tuulensilmän kautta. Avotuulessa, jiipin sijasta esim. turvallisuussyistä, halssinvaihto tuulensilmän kautta on ämmänkäännös.
Luovittaessa halssinvaihto tuulensilmän kautta. Avotuulessa, jiipin sijasta esim. turvallisuussyistä, halssinvaihto tuulensilmän kautta on ämmänkäännös.
Todennäköisesti viikinkiajalla käytetty kuljetun matkan yksikkö, soutajien vaihto- tai levähdysväli. Noin 7,5 km, vaihteluväli väylästä riippuen n. 3,8 – 9 km.
Todennäköisesti viikinkiajalla käytetty kuljetun matkan yksikkö, soutajien vaihto- tai levähdysväli. Noin 7,5 km, vaihteluväli väylästä riippuen n. 3,8 – 9 km.
Pyöreä, avattava sulkuluukullinen laivaikkuna.
Aluksen ulkokyljen laitasuoja.
Laskea tai löysätä.
Purjelaivan pitkittäissuunnassa oleva purje esim. harus- tai kahvelipurje. Myös kolmionmuotoisten purjeiden nimitys.
Vihellin.
Nouseva vuorovesi. Vrt. luode.
Vedenpinnan korkeuden jaksottainen vaihtelu, jonka saa aikaan kuun ja auringon vetovoima sekä maapallon pyöriminen. Vuoksi on nouseva ja luode laskeva vuorovesi.
Akselilla pyörivä pyörä, jonka kehällä on uurre köyttä varten.
Täystakiloidun laivan tai parkin kolmas masto keulasta lukien.
Purjealuksen vanteissa olevat köysitikkaat.
Laivan arvojärjestyksessä kapteenin jälkeen seuraava. Kauppalaivastossa vuoteen 1962 asti käytettiin nimitystä ensimmäinen perämies. Hänelle kuului vastuu laivan hoidosta ja laivatöiden sujumisesta. Vrt. ensimmäinenperämies.
Aluksen tuulenpuoli. Vrt. alahanka eli lee.
Aluksen ylin, koko laivan yhtämittaisesti jatkuva vedenpitävä, usein ainoa kansi.
Väärin tehty merimiessolmu joka luistaa.
Luovittaessa halssinvaihto tuulensilmän kautta. Avotuulessa, jiipin sijasta esim. turvallisuussyistä, halssinvaihto tuulensilmän kautta on ämmänkäännös.
Öljylämmitteinen höyrylaiva. Vrt. kolistimmi.