Hylkyihin liittyvää hajatietoa
Porkkalassa, Träskön länsipuolella, on suurikokoinen tukkiankkuri jyrkän kalliorinteen juurella. Ympärillä on runsaasti pientä puutavaraa. Ankkurista lähtee ketju jyrkänteen päälle. Paikka on vanhan betonibunkkerin/pesäkkeen edustalla.
Porkkalanniemen eteläpäässä, Träskön itäpuolella, on isohko rauta-ankkuri, vieressään kerä paksua köyttä.
Pyhtään Kaunissaaren länsipuolella on veneväylän alla metallirunkoisen proomun hylky. Se voi olla hinattava hiekkaproomu 1900-luvulta.
Kohteen tarkemmat tiedot löytyvät Museoviraston muinaisjääännösrekisteristä.
Lähellä Kuopiota, Kallaveden Kaijansalo-saaren itäpuolella, on hyväkuntoisen rautaproomun hylky osittain mutaan vajonneena. Se on uponnut ollessaan hinauksessa.
Kohteen varsinaiset tiedot löytyvät Museoviraston muinaisjäännösrekisteristä.
Ruotsin merenkulkulaitoksen merenmittauksien yhteydessä löytyi syyskuussa 2021 Merenkurkusta Holmön eteläpuolelta, Uumajaan johtavalta väylältä, hyväkuntoinen rahtilaivan hylky. Hylyn taustaa tutkitaan. Yksi oletus on, että se olisi vuonna 1913 uponnut Dodona. Sitä oltiin hinauksessa viemässä romutettavaksi, mutta huonokuntoisena päästettiin irti ajalehtimaan, upoten lopulta.
”Hylystä muualla” linkeissä on 3D-kuvia ja lisää tietoja.
Naantalin sataman väyläalueella, Tupavuoren eteläpuolella, on rautarunkoisen veneen hylky.
Kohteen tarkemmat tiedot löytyvät Museoviraston muinaisjäännösrekisteristä.
Raaseporiin kuuluvan Gloskärin kaakkoispuolella on teräsrunkoisen proomun hylky.
Kohteen tarkemmat tiedot löytyvät Museoviraston muinaisjäännösrekisteristä.
Troolari Bärbel oli Saaristomerellä Omenaistenaukossa troolaamassa silakkaa toisen troolarin, Huovarin kanssa. Bärbelin ruumaan alkoi kertyä vettä, jota ei saatu pumpattua pois. Pian Bärbel kaatui ja upposi. Miehistö pelastui Huovariin.
Pohjoiseen matkalla ollut höyryalus Brenttor ajoi kivihiililastissa ennestään tuntemattomalle kivelle vuonna 1900. Se upposi kölilleen ja vain mastonhuiput pistivät esiin merestä. Alusta purettiin vuonna 1906.
Uppoamispaikka on Södra Sankanista etelään, 4,3 m matalikon vieressä, länsiviitan pohjoispuolella.
Aluksen keula on melko ehjä, mutta brygan jälkeen hylky on pahoin purettu. Aluksen peräosa, jossa on mm. aluksen loki makaa matalikon kainalossa.
Åbo Underrättelser 7.10.1900:
Englantilainen The Krompson Steam Shipping Company omistama höyryalus Breuctor (1,232 rt.) Sunderlandista, kapteeni Thomas Taylor, matkalla Blythistä Luulajaan lastinaan 2,473 tonnia kivihiiltä, rantautui 1.10.1900 kello 7 aamulla ennen tuntemattomalle 3 syltä syvälle karille lähellä Södra Sankan reimaria Ahvenanmerellä Signilskärin ulkopuolella. Haveristin ja Södra Sankan reimarin välimatka on 1/4-maili, ja reimari on suunnassa NE1/2N. Kaksi venettä Märketin majakalta toi aluksen miehistön yöksi maihin. Jos myrsky nousee on haveristin sijainti vaarallinen. Tukholmalaista pelastusyhtiö Neptunia on tiedotettu onnettomuudesta. Heidän pelastushöyryalus ”Helios” oli 3.10 paikalla, purkamassa Breuctorin hiililastia. Hbl.:n mukaan höyrylaiva on uponnut 5. päivän vastaisena yönä.
Åbo Underrättelser 11.10.1900:
Englantilainen höyryalus ”Brenttor” upposi 8.10. Neptun yhtiön pelastushöyryalus Helios, kapteeni Grönberger, joka viimeviikon lopulla yritti irrottaa Brenttoria, joutui muutamaan kertaan keskeyttämään myrskyn takia, ja joka kerta aluksen paikka huononi, ja aluksi vähäinen vuoto alkoi lopulta kunnolla vuotamaan. Jos pelastustyöt olisi voitu aloittaa 12 tuntia aiemmin vallinneessa rauhallisemmassa kelissä olisi kapteeni Grönbergerin mielestä, höyrylaiva ilman suurempia vaikeuksia voitu pelastaa. Helios sai 6.10 tyhjennettyä suurilla pumpuillaan vettä aluksesta, kunnes luoteistuuli muuttui myrskyksi ja teki kaikki jatkotoimenpiteet mahdottomiksi. Silloin Helios meni Signilskäriin, eikä pystynyt enää tulemaan ulos, ennen kuin oli myöhäistä. Brenttor makaa suorassa kölillään osa mastoista veden yläpuolella. Helios saapui 8:s päivä Maarianhaminaan mukanaan Brenttorin päällikkö kapteeni Taylor, sekä haveristin 19 henkinen miehistö. Haaksirikkoutuneet majoitettiin merimieskotiin ja kylpylähotelliin, kunnes he 9.10 jatkoivat kotimatkaansa ”Bore II”:lla. Tämän suuren höyryaluksen ja sen arvokkaan lastin menetyksen aiheuttanutta karia ei aiemmin tunnettu. Ohjaamalla alus muutama syli sivummalla olisi se ajanut karin ohi.
Åbo Underrättelser 13.11.1906:
Norjalaiset laivan romuttajat pelastaneet lähellä Signilskärin majakkaa uponneesta aluksesta runkorautaa ja muuta metallia vuonna 1906.
Katso myös
Helsingin edustalla, Rysäkarista itäkoilliseen on kalkkilastissa olevan rautaproomun hylky. Se on luultavasti Aros niminen proomu. Hinaaja Appendixin vetämänä se upposi myrskyssä 15.6.1918.
Alunperin Aros oli ruotsalainen siipirataslaiva 1800-luvun puolivälistä.
Sukellettaessa on huomioitava, että hylyn läheisyydessä ja sen ylikin menee kaapeleita. Nämä muodostavat oleellisen ankkurointiriskin.
Kohteen tarkemmat tiedot löytyvät Museoviraston muinaisjäännösrekisteristä ja muista lähteistä.