Talvisodan puhjettua yrittivät suomalaiset miinoittamalla suojata elintärkeän merenkulkunsa. Ennenkuin Ahvenanmaan länsipuolelle oli ennätetty laskea ns Pohjoinen miinasulku, oli Pohjanlahdelle ennattänyt jo livahtaa joitakin Punalaivaston sukellusveneitä. Joulukuussa niitä oli alueella toiminnassa todennäköisesti viisi kappaletta.
Rannikkotankkeri Sigrid oli toisen suomalaisen alus s/s Wilppaan kanssa 29.12.1939 matkalla Örnsköldsvikistä Vaasaan vehnälastissa. Kun majakkalaiva Sydostbrotten oli havaittu muutettiin kurssi Norrskäriä kohti. Täällä laivat havaitsi passissa olleen SC-311:n kapteeni Fjodor Vershinin, joka päätti hyökätä välittömästi tykkitulella.
Tankkeri Sigrid pelastautui saariston suojaan ja Wilpaksen kapteeni Ossi Barck yritti täyttä vauhtia mutkitellen päästä perässä seuraavasta ja kranaatteja sylkevästä vainolaisesta pakoon. Villi takaa-ajo jatkui puolitoista tuntia, kunnes Wilpas lopulta Norrskärin eteläpuolella (Norrskärin majakkasaaren sijainti P 63 15 ja I 20 40) harhautui väylältä ja ajoi kivikkoon. 18-henkinen miehistö pelastautui henkensä hädässä samalla kun sukelusvene valorakettien loistossa jäi viimeistelemään tuhotyötänsä.
Kapteeni Vershinin sai saaliikseen muutaman päivän päästä vielä pienen ruotsalaisen 484 brt:n s/s Fenrisin, josta upotuksesta Ruotsin hallitus jätti Moskovaan jyrkän vastalauseen. Neuvostoliitossa sitävastoin kapteeni Vershinin sai näistä ”kolmen sotilaskuljetusaluksen” upotuksesta Kultaisen Tähden mitalin ja nimitettiin Neuvostoliiton sankariksi sekä hänen veneensä SC 311 sai Punaisen Lipun kunniamerkin.
Vastaa